Varakkaan Yrjönkatu 25:n vuokratuotot ovat 350.000 euroa, ja vastike on nolla euroa. Kuva: Jussi Jyvälahti.
Suomen rikkaimmat taloyhtiöt 2019
Suomen ja Helsingin rikkaimmissa taloyhtiöissä asuminen on ilmaista ja joissain niistä jopa maksetaan omistajille asumisesta / omistamisesta.
AsuntoSatama LKV:n ja Aurinkolahden Asunnot LKV:n toimitusjohtaja, ex-toimittaja Erkki Murto-Koivisto on pitkän välittäjäuransa aikana kerännyt dataa näistä huippuyhtiöistä. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että asunnot näissä supervarakkaissa yhtiöissä maksavat saman verran kuin naapurissa sijaitsevassa köyhässä taloyhtiössä.
Aihe kiinnostaa suomalaisia. Iltalehden kesäkuussa julkaisema, Murto-Koiviston kirjoittama jättiselvitys on tullut tutuksi sadoilletuhansille lukijoille.
Asuntonäytöllä kesällä 2019 kuultua:
”Onko putket tehty”, kysyy ostajakandidaatti.
”On tehty, joskus 1990-luvulla”, vastaa välittäjä.
”Onko tulossa isoja remontteja?”
”Ei ole.”
”Mikä on hoitovastike?”
”Viisi euroa neliöltä.”
”Hyvä, sittenhän tämä on hyvä yhtiö.”
Suurin osa kuluttajista tekee elämänsä suurimman ostopäätöksen paneutumatta kunnolla ostettavaan tuotteeseen. Taloyhtiön osuus kuitataan muutamalla ympäripyöreällä kysymyksellä, minkä jälkeen asunnosta syynätään jokainen nurkka ja neliö.
Suomen rikkaimmilla taloyhtiöllä on kymmenien miljoonien omaisuus. Näissä taloyhtiöissä asuminen on ilmaista, peruskorjaukset kustannetaan taloyhtiön ottamalla hoitolainalla ja parhaassa tapauksessa vuodenvaihteessa tilille kilahtaa vielä elämiseen tonni tai kaksi osinkotuloja.
Rikkaasta yhtiöstä asunto-osakkeet vaihtavat usein omistajaa samalla neliöhinnalla kuin naapurissa sijaitsevasta, kädestä suuhun elävästä taloyhtiöstä. Asuntomarkkinoilla Ferrareita myydään Mossen hinnalla.
Välittäjät markkinoivat asuntoa harvoin tarjolla olevana tuhannen taalan tilaisuutena. Helsingin ja samalla Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ostettu asunto saattaa tuhannen taalan sijasta oikeasti olla kymmenientuhansien tai jopa satojentuhansien tilaisuus vaurastua.
Vastikään Aalto-yliopistossa julkaistu tutkimus paljastaa, että taloyhtiön varallisuus ei näy Helsingin toteutuneissa myyntihinnoissa. Asuntokuumeessa ostajan vaakakupissa painaa asunnon sijainti ja kunto enemmän kuin taloyhtiön talous.
Asuntokaupoilla myydään osakkeita, ei neliöitä
Asuntokaupoilla ostaja kuvittelee ostavansa asunnon, mutta todellisuudessa hän ostaa osan asunto-osakeyhtiön osakekannasta. Ei siis ole mikään ihme, että asunnon sijainti, kunto ja pohjaratkaisu painaa ostopäätöstä tehtäessä vaakakupissa enemmän kuin osakeyhtiön vakavaraisuus.
Pieni yhtiövastike koetaan usein hyvän taloyhtiön tunnusmerkiksi, vaikka hoitovastike ei sinänsä vielä kerro mitään yhtiön varallisuudesta. Edulliset kuukausittaiset asumiskustannukset voidaan saada tinkimällä ja laiminlyömällä taloyhtiön kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Taloyhtiöön kertyy pikkuhiljaa korjausvelkaa, mikä on vähän kuin pommia rakentaisi, kuvailee pitkään alalla toiminut isännöitsijä.
Paras mittari taloyhtiön varallisuuden arviointiin ovat vuokratuotot ja muut yhtiön omaisuudesta saatavat tulot. Nämä keskeiset tunnusluvut eivät kuitenkaan ostajia kiinnosta, paljastaa torstaina julkaistu tutkimus.
Suomen AsuntoSatama LKV:n tilaaman, Kantar Oy:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia ostajista pitää taloyhtiön vuokratuottoja erittäin tärkeänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä.
Ammattilainen löytää hyvää halvalla
Jos asuntokuume vaivaa, paras lääke – jo ennen näytöille lähtöä – on lepo ja huolellinen paneutuminen taloyhtiöiden talouteen. Mikäli talousasiat eivät kuulu vahvuusalueisiisi, palkkaa lähipiiristäsi avuksi henkilö, joka osaa avata monimutkaiset tilinpäätökset ja taseet kansantajuiseksi tekstiksi.
Korjausvelka (=tulevat korjaukset), taloyhtiön tontti ja sokerina pohjalla taloyhtiön omistamistaan tiloista perimät vuokratuotot kannattaa syynätä huolella. Sillä tavalla lopputuloksena voi olla onnistunut kauppa. Hyvän yhtiön osakkeista kannattaa maksaa enemmän, huonon vähemmän.
Taloyhtiön omaisuuden vaikutuksesta asuntokauppaan on juuri julkaistu uutta tutkimustietoa. Diplomityön loppupäätelmä on selvä: hyvää myydään halvalla.
“Taloyhtiön ja sen osakkaiden nettotulojen laskeminen vaatii asiaan perehtymistä, johon ostaja ei välttämättä kykene etenkään oma-aloitteisesti. Parhaan mahdollisen hinnan saavuttamiseksi taloyhtiön omaisuudesta ja vuokratuotoista tulisi tehdä selvitys jo myynti-ilmoitukseen”, muistuttaa tutkimuksen tehnyt DI Lassi Vuorela.
“Ostajalle tulisi selvittää sijoitusomaisuuden määrä ja taloudelliset vaikutukset. Mitä paremmin ostaja tiedostaa taloyhtiön omaisuudesta saamansa hyödyn, sitä todennäköisemmin hän on valmis maksamaan asunnosta ekstraa.”
Taloustiedot kivenkolossa
Taloyhtiöiden julkisissa asiakirjoissa ei kerrota yksittäisten omistajien saamaa hyötyä suoraan. Keskustan talojen isännöitsijä kuittaa asian lyhyesti:
“Ei sitä isännöitsijätodistukseen kirjata. Se on piilossa oleva asia. “
Taloyhtiön talousdatan muokkaaminen selkokielelle vaatii myyjältä tai kiinteistönvälittäjältä kykyä lukea ja ymmärtää tilinpäätöstietoja.
“Tutkimuksessa käytetyn aineiston keräämisen yhteydessä tarkasteltiin myös kohteiden internetissä julkaistuja myynti-ilmoituksia. Suurimmassa osassa ilmoituksista vuokratuloista ei kerrottu mitään, joissakin kerrottiin yhtiön omistamien huoneistojen lukumäärä ja joissain taloyhtiön kokonaistulot ilman erittelyjä ja ostajan siitä saamaa osuutta”, tiivistää Vuorela.
Asunnon myynti-ilmoitus syntyy perinteisesti joko omistajan tai kiinteistönvälittäjän kynästä. Se, että vuokratuottoja ei onnistuta avaamaan myyjille ilmoituksissa, ei ole mikään yllätys. Taloyhtiön vuokratuotoista ei ole esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana kertaakaan kysytty LKV-kokeessa, eikä aihetta käsitellä myöskään Kiinteistönvälittäjän käsikirjassa.
Perusteltu hintaero kymppitonneja
Varakkaasta taloyhtiöstä ostettu asunto voisi olla jopa neljänneksen kalliimpi kuin tavallisessa taloyhtiössä, ja siitä huolimatta ostaja voi onnitella itseään hyvistä kaupoista.
Jos 300 000 euroa maksaneen 50 neliön kaksion yhtiövastike on taloyhtiön saamien vuokratuottojen ansiosta neljän euron sijaan kaksi euroa, kuukausittaiset kustannukset ovat 200 euron sijasta 100 euroa. Jos asunnon vuokra on 1000 euroa ja hoitovastike 100 euroa, omistaja saa vuodessa vuokratuottoja ennen veroja 10.800 euroa.
Korkeampaa vastiketta maksavan kaksion sijoittajaomistaja joutuu tyytymään 9.600 euroon. 300 000 euron hankintahinnalla laskettuna ensimmäisen asunnon omistaja saa 3,6 % tuoton, jälkimmäinen 3,2 % tuoton ennen veroja.
Jotta tuottoprosentti olisi molemmissa 3,2 % pitäisi varakkaammassa taloyhtiössä sijaitsevan asunnon hinnan olla 337.500 euroa. Tyystin vastikkeettomalla asunnolla samaan 3,2 % tuottoprosenttiin päästään, vaikka hankintahinta olisi 375.000 euroa. Hintaero neljän euron vastikkeellisen ja nollan euron vastikkeellisen asunnon välillä voisi perustellusti olla jopa 1500 euroa neliöltä.
Kateelliset pitävät vapaamatkustajina
Millaisia sitten ovat nämä Helsingin ja samalla koko Suomen vauraimmat asunto-osakeyhtiöt? Ne ovat 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella rakennettuja taloja, joissa yhtiön hallintaan on jätetty paljon omaisuutta. Talon on usein rakennuttanut varakas perhe tai suku. Yhtiön haltuun jätetyillä tiloilla on ajateltu katettavan omat asumiskustannukset.
Varakkaista taloyhtiöistä pidetään hyvää huolta. Julkisivu on kunnossa, pihapiiri hoidettu, porraskäytävä kaunis ja asunto-osakeyhtiön hallinnassa oleva varallisuus jauhaa tasaiseen tahtiin rahaa osakkaille.
Esimerkiksi jo nimensä perusteella arvotalolta kuulostavassa Asunto Oy Aquila Bostads Ab:ssä (Annankatu 20) 200 neliön kodissa asuva osakas ei ole 20 vuoteen maksanut mitään asumisesta. Nykyrahassa mitattuna hyöty on jo hoitovastikkeena ollut neljännesmiljoonan ja lisäksi kaikki yhtiössä tehdyt korjaukset mm. LVIS ovat menneet taloyhtiön ”piikkiin”.
Yli 100 taloyhtiötä Helsingin keskustassa ja useita varakkaita yhtiöitä isännöivän Pääoven isännöitsijä Aulis Kuurne ihmettelee miksi taloyhtiön varallisuus ei paremmin näy myyntihinnoissa.
–Ostajat eivät ymmärrä substanssia. Tietämättömyyttään ostetaan huonompi naapuritalosta pikkaisen halvemmalla, hän arvelee.
Vauraus koetaan osassa taloyhtiöistä kiusalliseksi asiaksi. Puolenkymmentä yleisesti hyvin hoidetuksi, varakkaaksi, isotuloiseksi tiedettyä taloa kieltäytyi luovuttamasta tätä juttua varten talouslukuja.
–Kateelliset naapurit ajattelevat, että olemme vastikkeettomassa taloyhtiössä jonkinlaisia vapaamatkustajia, perusteli yksi isännöitsijä kantaansa.
Runeberginkatu 15:n omaisuus on yli 10 miljoona euroa. Kuva: Jussi Jyvälahti.
Katso lista: Rikkaimmat taloyhtiöt 2019
Lista on koottu kartoittamalla asunto-osakeyhtiöitä, joiden hoitovastike on nolla euroa tai lähelle nolla euroa neliö, ja asunto-osakeyhtiöitä, joiden yhtiöjärjestysten pohjalta tiedetään omistavan paljon asuin- ja liiketiloja Helsingissä. Yhtiöjärjestykset on yritys- ja yhteistietojärjestämästä (YTJ) , käytetyt tilinpäätökset taloyhtiöiden isännöitsijöiltä ja kiinteistönvälittäjiltä. Listan koonnella Erkki Murto-Koivistolla on 17 vuoden kokemus kiinteistönvälitysalalta.
Lue myös Iltalehden artikkeli rikkaimmista taloyhtiöistä tästä.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
Taide yrittäjän apuna
AsuntoSatama osallistui Eloisa - Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin...
AsuntoSatama LKV kantaa iloisesti yhteiskuntavastuuta työllistämällä nuoria
Kärpäsenä katossa Vuosaaren terveysasemalla maaliskuussa 2023. ”Tervehdys Murtsi, muistatko...
Haemme kesäduuniin 15-17-vuotiaita nuoria
Haemme kesäduuniin 15-17-vuotiaita nuoria – näyttelijöitä, käsikirjoittajia, somistajia, lavastajia, kuvaajia, maskeeraajia, stuntteja, somemarkkinoijia (FB, TikTok, Insta) ja tuottajaa.