Onneton isännöitsijä, oto
Olin päivystäjänä AsuntoSataman Aurinkolahden toimistossa sateisena syyspäivänä viime lokakuussa, kun ovesta sisään marssi 85-vuotias ikäihminen.
”Hyvää päivää, tehän olette Erkki Murto-Koivisto? Saisinko vaivata teitä tuokion ammattiinne liittyvällä asuntoasialla?”.
Kohotin kulmakarvoja ja vastasin myönteisesti.
”Olen taloyhtiön isännöitsijä sellaisessa pienessä 1990-luvulla rakennetussa viiden asunnon yhtiössä. Isännöintiasiat ovat minulle täyttä hepreaa, mutta meillä on ollut sellainen hyväksi havaittu tapa, että hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijä työtehtävät kiertävät yhtiössä toiselta toiselle vuosittain. Nyt minä olen isännöitsijävuorossa.”
Lohduttelin miestä ja vakuuttelin, että tällainen on kovin yleistä pienissä, vanhoissa taloyhtiöissä Vuosaaressa ja pääkaupunkiseudulla. Pyritään tarkan markan ihmisinä säästämään kaikesta mahdollisesta: aidat maalataan talkoilla, lumet luodaan omasta pihapiiristä ja kirjanpito hoidetaan omatoimisesti.
”Olemme vaimoni kanssa asuneet taloyhtiössä alusta alkaen ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia tai murheita”, vakuutteli vieras.
Nyt taloyhtiön taivaalle oli kuitenkin kertynyt synkkiä pilviä.
”Taloyhtiön katto ja saniteettitilat ovat elinkaaressa päätepisteessä. Ne pitäisi uusia. Kustannusarvio uudesta katosta ja kylpyhuoneiden uusimisesta on 40.000 euroa asunnolle, 200.000 euroa koko yhtiölle”, vieras selosti ja minä nyökytin hyväksyvästi päätäni. Luvut tuntuivat oikeansuuruisilta.
”Mikä sitten on ongelmanne”, tiedustelin.
Mies tuohtui.
”Usko tai älä, mutta mikään pankki ei suostu antamaan hyvällä paikalla sijaitsevalle ja hyvin hoitamallemme taloyhtiölle minkäänlaista remonttilainaa. Olemme kysyneet jokaisesta pankista ja aina vastaus on ollut kielteinen. Taloyhtiön osakkaiden säästöistä ja pienistä eläkkeistä tuollaisia summia ei kateta. Voisitko sinä taloyhtiöihin erikoistuneena välittäjänä kertoa, miksi pankit kohtelevat meitä kuin halpaa makkaraa?
Keskustelun jatkuttua paljastui, että ongelma olikin paljon vakavampi, edennyt jo pidemmälle. Yksi epätoivoiseen tilanteeseen kyllästynyt osakas oli kyllästynyt odottamaan ja päättänyt myydä oman asuntonsa.
”Naapurin ilmoitus asunnon myyntiaikeista ja pyyntö isännöitsijäntodistuksesta tuli minulle puskista. Otin yhteyttä tuttuun kiinteistönvälittäjään ja sain hänen avustuksellaan laadittua naapurille jonkinlaisen isännöitsijäntodistuksen ja siihen liittyvät asiakirjat”.
Hyvällä paikalla sijaitseva 1-tasoinen 75 neliön rivitalokoti olikin saanut myönteisen vastaanoton asuntomarkkinoilla. Kävijöitä oli kymmenittäin ja myyjä sai useita hyviä tarjouksia. Myynti oli silti mennyt totaalisesti kiville. Miksi?
”Pankit eivät suostuneet antamaan lainaa naapurin asunnon ostamisesta kiinnostuneille asiakkaille. Pankkien mielestä taloyhtiömme asunnot eivät kelpaa luottojen vakuudeksi, kun saatavilla ei ollut minkäänlaista tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevista remonteista. Mitä herrojen kotkotusta lienee se pankin kaipaama kuntotarveselvitys, peeteeässä”, tuohtunut vieras vuodatti murheitaan ja kysyi lopuksi sydäntä särkevästi.
”Onko minun ja Kyllikin omistama asunto – ainut omaisuutemme, eläkepäivien vara, lasten perintö – muuttunut arvottomaksi?”
oooooo
Hyvä lukija, tämä perustuu tosielämään. Mitä ohjeita sinä antaisit miehelle ja taloyhtiölle.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
Tuoretta tietoa asuntomarkkinoilta
Asuntokaupan huippuasiantuntijat Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva ja Nordean...
Lasten luovuus kukkii pääsiäismunien maalaustempauksessa!
Tänä vuonna pääsiäismunien maalaustempauksemme rikkoi kaikki ennätykset! Lapset noutivat...
Korjausvelkalaskuri on ratkaisu asuntokauppaa ja korjausvelkaa koskeviin ongelmiin
Vuonna 2014 asuntoministeri Pia Viitanen asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia, miten...